Vihtori Kruth: Punakaartista vankileirille






 Kuva Helsingin punakaartin konekiväärikomppaniasta, mahdollisesti Portun Pataljoonasta.


Vihtori Kruth (15.1.1872-11.9.1918) oli sekatyömies Espoon Mankkaalta. Kruth oli naimisissa ja hänellä oli seitsemän lasta. Kruth liittyi keväällä 1917 Pitäjänmäen sekatyöläisosastoon ja myöhemmin 4.3.1918 Leppävaaran punakaartiin, koska hän jäi työttömäksi. Tiedetään, että Kruth tienasi liittymisen jälkeen 115 markkaa. Hän toimi Helsingin punakaartin Portun pataljoonassa vakoiluosaston apu-osastossa.



Erään Portun pataljoonalaisen jäsenkortti.





Oltuaan pari viikkoa Leppävaarassa vahdissa, Kruth lähetettiin Tampereen edustalle Vesilahden rintamalle Kosken kylään, jossa hän haavoittui rintaan taisteluissa. Kruth lähetettiin Fillan sairaalaan (13.5.1918), jossa hänet myös pidätettiin.

Kuulustelut tapahtuivat Viaporissa 12.6.1918 ja todistajina olivat vartija Hjalmar Valla ja entinen etsivä Emil Granblom. Kruth tuomittiin valtio- ja maanpetoksesta yhdeksäksi vuodeksi Helsingin vankileirille. Vankileirin lisäksi hänet tuomittiin 12 vuodeksi ilman kansalaisluottamusta. (Rikoslain 1889 11. luku: Valtiopetoksesta 2§ 3. kohta, 6§, 12. luku: Maanpetoksesta 2§ 2. kohta ja 9§). Kruth siirrettiin vankileirille ja kuoli noin kolmen kuukauden jälkeen suolikatarriin (11.9.1918) 46-vuotiaana.

Punavankileirit lakkautettiin virallisesti 15.9.1918. Lähes kaikki leirit suljettiin syksyn aikana ja suurin osa punavangeista vapautettiin. Vihtori Kruth olisi luultavasti ollut vapautettavien joukossa. Hän kuitenkin kuoli vankileirillä neljä päivää ennen leirien lakkautuspäätöstä, eikä siis koskaan ehtinyt päästä vapauteen.


Yli sata vuotta vanha, vuoden 1889 mukainen rikoslaki eroaa ajantasaisesta rikoslaista. Esimerkiksi vuoden 1889 alkuperäisen rikoslain perusteella Kruth tuomittiin valtiopetoksesta luvun 11 eri pykälien mukaan, mutta nykyisen rikoslain 11.luku käsittelee sotarikoksia ylipäätänsä. Kuitenkin nykyisen rikoslain 12. luku, jonka vanhemman version nojalla Kruth tuomittiin, sisältää vieläkin lakeja maanpetosrikoksista. Yli sata vuotta vanha rikoslaki toimii siis vieläkin vahvana pohjana ajantasaiselle, 2000-luvun rikoslaille.


Nykyisen rikoslain mukaan kansalainen voidaan tuomita esimerkiksi maanpetoksesta yhdestä kymmeneen vuoteen vankeudessa, ja törkeästä maanpetoksesta jopa elinkautiseen. Kruthin tuomio valtio- ja maanpetoksesta on siis nykymittapuillakin lakien mukainen, vaikkakin muuten hyvin epäreilu. Yhdeksän vuoden vankeusrangaistus ja lisäksi kaksitoista vuotta kansalaisoikeuksitta “väärällä puolella” taistelusta ja vankileirille joutuminen on kova kohtalo. Sisällissodan tuomioista päättivät voittanut osapuoli eli valkoiset, ja punaisten puolella taistelleita oli helppo tuomita rikoslain nojalla vankeuteen ja muihin rangaistuksiin.


Aloitimme projektin tutkimalla Digitaaliarkiston sekä Suomen sotasurmat 1918 -sivustoja. Aineistojen, kuten kuulustelupöytäkirjojen ja tuomioasiakirjan, käsialoja oli välillä hankala tulkita, etenkin ruotsinkielisistä osuuksista, mutta ajan myötä tekstitiedostot avautuivat meille sana kerrallaan. Lisäksi hyödynsimme kirjallisuutta sisällissodan tapahtumista ja oikeusperiaatteista. Keräsimme tiedot yhteen pala palalta ja lopulta saimme muodostettua kattavan kokonaiskuvan Kruthin punakaartihistoriasta ja oikeudenkäynnistä.


Haimme lisäksi Finlexistä vuoden 1889 alkuperäisen rikoslain ja Kruthin oikeudenkäynnissä viitatut pykälät. Vertasimme alkuperäistä rikoslakia nykyiseen voimassa olevaan rikoslakiin Finlexin avulla. Löysimme kuvia punakaartilaisista ja Leppävaaran tukikohdasta Finnan sivustoilta ja hyödynsimme myös Digitaaliarkiston kuvia muun muassa Kruthin virkatodistuksesta ja tuomiosta.


Välillä tutkintaa hämmensi Vihtori Kruthin nimen kirjoitusasu, esimerkiksi joissain tiedostoissa Kruth on kirjoitettu asuun Ruth tai Vihtori on muokattu Viktoriksi. Satunnaisesti myös päivämäärät erosivat keskenään joidenkin aineistojen välillä, mikä vaikeutti hieman tapahtumajärjestysten hahmottamista. Vuoden 1918 oikeudenkäyntiasiakirjojen luotettavuus voidaan kyseenalaistaa. Valkoiset tuomitsivat herkemmin punaista osapuolta sotarangaistuksiin, vaikka syyllistyivät itsekin rikoksiin.





Punavankeja kuljetetaan Viaporin vankileirille.


Suvi Vuori, Aura Kurtelius, Anni Nenonen

Kirjoittajat ovat Etelä-Tapiolan lukion abiturientteja. Heidän tulkintansa sisällissodan ajan tapahtumista on heidän omansa.

Lähteet:

Kansa kahtia, Antero Jyränki, 2013
1918-Minä olin siellä, Suomen kirjallisuuden seura, 2017
http://www.finlex.fi/fi/
https://finna.fi/Search
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissodan_vankileirit
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=5264 (Digitaaliarkisto)
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/Helsinginvankileiri_0 (Suomen sotasurmat 1918)
http://www.kulttuuriespoo.fi/index.php/fi/node/13921 (Espoo sisällissodassa -aineistopaketti, Espoon kaupunginmuseo)



Kommentit

Suositut tekstit