Johan Henrik Backman: Punavarkaan tarina




Johan "Janne" Henrik Backman (kuva otettu museon arkistosta)

Johan Henrik Backman oli vuonna 1891 syntynyt suomalainen mies, joka taisteli Suomen sisällissodassa 1918 punaisten puolella. Backman, ammatiltaan kirvesmies, oli naimaton ja kuollessaan 27-vuotias. Hänet tuomittiin kuolemaan neljästä ryöstöstä (joista ainakin yksi aseellinen), siviilin murhasta ja avunannosta valtiopetokseen. Backman ampui Grankullan pitäjässä arkkitehti Penttilän.

 Selvitimme tapauksen tuomion laillisuutta verraten sitä voimassa olevaan rikoslakiin ja asianomaisen tekemiin rikoksiin. Vertasimme myös sota-aikaisia oikeutta koskevia tapauksia nykyaikaisiin länsimaisiin oikeusperiaatteisiin. Lähteinä käytimme arkistoista löytyviä asiakirjoja muun muassa pöytäkirja 23.7.1918 asianomaisen tuomiosta ja hänen henkilötiedoistaan mm. kuolinaikaa ja -paikkaa.

Vuoden 1889 (viimeisimmän vuonna 1918 voimassa olevan) rikoslain nojalla Backmanin tuomiot olisivat seuraavat:

Murhasta “Joka, surmaamisen aikomuksessa, vakain tuumin toiselta ottaa hengen, tuomittakoon murhasta kuolemanrangaistukseen taikka kuritushuoneeseen elinkaudeksi ja kansalaisluottamuksensa menettäneeksi.”

Ryöstöstä “rangaistakoon sellaisesta törkeästä ryöstöstä kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.”

Avunannosta valtiopetokseen “tekee teon, jolla hän aikomuksensa toteuttaa taikka sitä yrittää, rangaistakoon valtiopetoksesta kuritushuoneella elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.”

Vuoden 1889 rikoslain nojalla Johan Henrik Backmanin tuomiota voidaan pitää laillisena.

Backman vangittiin Tampereella 5.4.1918 valkoisten toimesta. Tampereen taisteluissa kuoli n. 2000 punaisten puolella taistellutta, joista yli puolet oli teloitettuja vankeja. Backman kuului teloitettujen vankien joukkoon. Teloitus laitettiin täytäntöön 30.8.1918.

Kenttäoikeuksien laillisuutta on kyseenalaistettu ja useimmat tuomiot annettiin valkoisten pika- ja kenttäoikeuksissa, joiden toimivalta perustui valkoisten suojeluskunnan tai sotilasjohdon valtuutukseen. Tässä tapauksessa tuomio oli lain mukainen, mutta ottaen huomioon sotatilanteen tuomion antaminen ei välttämättä ollut oikeudenmukainen. Voidaanko katsoa punaisten syyllistyneen valtionpetokseen, jos ainoa syy rikosnimikkeisiin oli sodanajan teot. Sodassa on tunnetusti kaikki sallittua, joten voidaanko rauhanajan oikeusvaltion lakeja realistisesti laajentaa sota-ajan tapahtumiin. Voisikin argumentoida, että punaiset tuomittiin vain sillä perusteella, että olivat hävinneiden puolella. Jos valkoiset olisivat hävinneet, olisivat punaiset todennäköisesti tuominneet ainakin osan valkoisten puolella taistelleet sotarikoksista.

Länsimaisiin oikeusperiaatteisiin kuuluu mm. yhdenvertaisuus lain edessä, syyllisyysperiaate (syytön, kunnes toisin todistetaan) ja laillisuusperiaate (ketään ei saa tuomita rangaistukseen teosta, joka ei ollut tekohetkellä laissa säädetty rangaistavaksi). Sisällissodan ja monien muiden sotien aikana oikeusperiaatteet eivät aina toteudu. Sisällissodassa erityisesti valkoisten harjoittama oikeus ei ollut länsimaisten oikeusperiaatteiden mukaista. Punaisia rangaistiin samoista asioista, mistä valkoiset päästettiin pälkähästä.

Yhteenveto tutkimisesta:

Vierailumme WeeGee:n näyttelyssä antoi hyvää pohjaa tutkimustyömme aloittamiseen. Särkynyt elämä -näyttely sisällissodasta Espoossa antoi paljon perspektiiviä sisällissodan hahmottamiselle ja sen syy-seuraus suhteiden ymmärtämiselle. Kuvat ja tarinat tavallisista ihmisistä toivatkin kriisin lähemmäs omaa ajatusmaailmaa ja inhimillistivät ajan tapahtumia. Juuri museovierailu innosti pureutumaan tehtäväämme, jossa pääsemme hyvin käytännöllisesti tutkimaan oikeuden toteutumista nuoressa Suomessa erinäisten oikeusjuttujen kautta. Johan Backmanin tapaus on ollut mielenkiintoinen matka oikeuden tutkimisessa. Sen kautta on päässyt ymmärtämään paremmin myös punaisten näkökulmaa kansakunnan kriisissä. Erityisen haastavaa tutkimisessa on ollut vanhojen dokumenttien tulkitsemisessa. Syy tähän oli haastava käsiala ja vanhanaikaiset ilmaisut. Myös tuomioiden tulkinta nykyaikaisesta näkökulmasta oli haastavaa, mutta myös erittäin mielenkiintoista.



Arkistomateriaalia Backmanin tuomiosta

Oliver Pietiä, Aleksander Jalo, Peppi Päiviö.
Kirjoittajat ovat Etelä-Tapiolan lukion abiturientteja. Heidän tulkintansa sisällissodan ajan tapahtumista on heidän omansa.

Kommentit

Suositut tekstit